Sadonkorjuu jatkuu - ja yllätyksekseni 17. heinäkuuta pöljänä istutetut perunat tuottivatkin satoa - pieniä, mutta tosimaukkaita silti! Ja miten somalaisia! Nyt oikein harmittaa, kun nostin ne turhan aikaisin. Olisivat vielä ehtineet kasvattaa kokoa muutaman viikon, mutta nykin varret pois, kun luulin, ettei sieltä mukuloita löydy. No.
Rosamunda, British Queen, Pink Fir Apple, Lady Balfour, Shetland Black, Kestrel, Mayan Gold, Charlotte ja Asparges olivat kokeilussa, joka ei tähän lopu, jos se minusta kiinni on. Ensi kesänä meillä on oikea, kunnostettu pottupelto. On - ja ajoissa. 6. kesäkuuta viimeistään pano.
Ruohosipulia ja pillisipulia on menossa kuivatukseen. Eilen meni sangollinen basilikaa soseeksi ja pakkaseen talven pestoja ja pastoja varten. Ja huomenna vois laittaa muitakin yrttejä talteen. Let's see... ja niin, ne chilit!
Päiväkahviseurana pellonlaidassa oli joku pörisijä. Se oli hiukan ärhäkkänä mun pullan kimpussa - tympiintyi kai, kun ehdin syödä hilloraidan parempiin suihin. Auringonpaiste oli ihana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti