Kasvihuone on vapautettu varsinaisesta tehtävästään ja valjastettu teehuoneeksi täksi talveksi. Iltapäivätee ja iltateekin maistui ihan erityisen hyvältä parin asteen pakkasessa. Lommoinen Airami säilyttää juoman kuumana muutaman tunnin ainakin. Tuoksu leviää huoneeseen ja höyry tiivistyy kattoon pieniksi kimmeltäviksi pisaroiksi.
Seuraa en saanut tänäänkään tänne, mutta nautin kyllä aamupäivällä kahvit kirpparin päättäjäisissä muiden pöytiään tyhjentämään tulleiden kanssa. Se oli oikeasti mukavaa.
Aamutv:ssä haastateltiin hauskaa Mark Levengoodia ja hänet olisin ehdottomasti valinnut tänään seurakseni kasvihuoneen kynttilänvaloon, mutta valitettavasti se ei käy... ei edes mielikuvituksessa. Tiedän, että se ei käy. Vaikka hän jollakin tapaa on mun sielunveli. Hän voisi olla jopa pikkuveli. Mutta teelle hän ei tulisi, koska hän ei näkisi minua. Niin se on.
Joskus toivoisin olevani enemmän eevakilpi ja maria - en niin martta.
Calluna ja minä toivotetaan ihanaa marraskuuta. Toivottaminen on niin toivottoman yleistä nykyään. Ja odottakaahan, kun joulu tulee... Sitten sitä vasta toivotetaankin. Huh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti